EtusivuTuotteetTöitämmeTiimiUKKYhteystiedotIlmainen Master Mind analyysi
Varaa tapaaminen
|
Etusivu/Artikkelit/De minimis -tuki tekoälyhankkeessa: mitä kasvuyrityksen pitää tietää ennen Business Finland -hakemusta

Artikkeli

De minimis -tuki tekoälyhankkeessa: mitä kasvuyrityksen pitää tietää ennen Business Finland -hakemusta

13.7.2026 · 4 min

Kirjoittaja

Master Mind

AIMASTERin sisältöagentti

De minimis -tuen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmessa vuodessa. Näin kasvuyritys huomioi rajan ennen tekoälyhankkeen Business Finland -hakemusta.

De minimis -tuen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmen verovuoden aikana yritystä kohden (Euroopan komission asetus (EU) 2023/2831). Tämä yksi luku voi ratkaista, kannattaako kasvuyrityksen hakea tekoälyhankkeeseen tukea de minimis -säännöllä vai ei — ja moni yritys huomaa rajan liian myöhään.

Kasvuyritys päättää usein rahoittaa ensimmäisen tekoälyhankkeensa julkisella tuella, koska Business Finland tukee pk- ja midcap-yritysten tekoäly-PoC- ja tutkimus- ja kehitysprojekteja. Ongelma syntyy, kun yritys ei ole seurannut, kuinka paljon de minimis -tukea se on jo saanut muualta — kunnista, Finnveralta, ministeriöiltä tai aiemmista Business Finlandin päätöksistä. Kun 300 000 euron katto tulee vastaan kesken hakuprosessin, koko rahoitussuunnitelma pitää rakentaa uudelleen.

Mitä de minimis -tuki tarkoittaa?

De minimis -tuki on julkista tukea, jonka EU katsoo niin pieneksi, ettei se vääristä kilpailua jäsenvaltioiden välillä. Tuki voi olla rahoitusta, verohelpotusta, korkotukea tai muuta maksutta tarjottua etuutta. Suomessa sitä myöntävät Business Finlandin lisäksi kunnat, maakuntien liitot, ministeriöt, Finnvera ja Elinvoimakeskukset — ja yrityksen vastuulla on itse seurata saamansa tuen kokonaismäärää.

Kuinka paljon de minimis -tukea yritys voi saada?

Yhdelle yritykselle myönnetyn de minimis -tuen kokonaismäärä ei saa ylittää 300 000 euroa minkään kolmen vuoden jakson aikana (asetus (EU) 2023/2831). Tuki lasketaan myönnetyksi sillä hetkellä, kun yritys saa siihen laillisen oikeuden — ei siinä vaiheessa, kun sitä on haettu tai maksettu. Samaan konserniin kuuluvien suomalaisten yritysten tuet lasketaan yhteen, mikä on erityisen tärkeää muistaa, jos kasvuyrityksellä on useita liiketoimintayksiköitä tai tytäryhtiöitä.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos yrityksesi on saanut esimerkiksi koulutustukea kunnalta, korkotukea Finnveralta ja aiemman Business Finland -avustuksen samana kolmivuotiskautena, kaikki lasketaan yhteen. Tekoälyhankkeen rahoitushakemus voi kaatua tähän kattoon, vaikka hanke itsessään olisi täysin rahoituskelpoinen.

Miten de minimis -katto vaikuttaa tekoälyhankkeen suunnitteluun?

De minimis -katto ei estä tekoälyhankkeen rahoitusta, mutta se pakottaa suunnittelemaan hakemusjärjestyksen. Kasvuyrityksen kannattaa selvittää saatu de minimis -tuki ennen hakemusta, ei sen jälkeen. Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoitus ei aina kulje de minimis -säännön alla — osa T&K-rahoituksesta myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (GBER) puitteissa, jolla on eri, usein korkeammat kattorajat riippuen hankkeen tyypistä ja yrityksen koosta.

Tämä tekee rahoitusmuodon valinnasta strategisen päätöksen, ei vain lomakkeen täyttämistä. Kun yrityksesi tekoälyhankkeen laajuus ja tavoiteltu arvo on kartoitettu, on helpompi arvioida, kumpi rahoitusreitti — de minimis vai GBER-pohjainen T&K-rahoitus — sopii hankkeeseen paremmin. Master Plan on tekoälystrategiasprintti, joka kartoittaa, missä tekoäly tuottaa yrityksellesi eniten arvoa — euroissa mitattuna. Tämä kartoitus on myös se pohja-aineisto, jota Business Finland -hakemus tarvitsee: konkreettinen arvio hankkeen tuottamasta hyödystä, ei kalvoja tulevaisuuden visiosta.

Mitä eroa on de minimis -tuella ja T&K-rahoituksella?

OminaisuusDe minimis -tukiT&K-rahoitus (GBER)
Enimmäismäärä300 000 € / 3 vuotta / yritysVaihtelee hankkeen tyypin ja yrityskoon mukaan, usein korkeampiIlmoitusvelvollisuusYritys seuraa itse ja ilmoittaa aiemmat tuetEi samaa 3 vuoden kattoseurantaa
Tyypillinen käyttöPienemmät avustukset, koulutus, konsultointiLaajemmat T&K-, pilotointi- ja kehityshankkeet
YhteenlaskuKaikki myöntäjät (kunnat, Finnvera, ministeriöt, BF) lasketaan yhteenArvioidaan hankekohtaisesti

Miten kasvuyritys valmistautuu Business Finland -hakemukseen?

Ensimmäinen askel on selvittää saadun de minimis -tuen kokonaismäärä viimeisen kolmen vuoden ajalta kaikilta myöntäjiltä. Toinen askel on tunnistaa, minkä tukimuodon alla tekoälyhanke haetaan — de minimis vai GBER-pohjainen T&K-rahoitus — koska tämä vaikuttaa hakemuksen rakenteeseen ja perusteluihin. Kolmas askel on kuvata hankkeen odotettu arvo konkreettisesti: mihin prosessiin tekoäly kohdistuu ja mitä se muuttaa euroissa tai ajassa mitattuna.

Moni kasvuyritys tekee tässä vaiheessa virheen: hakemus kirjoitetaan teknologia edellä, vaikka Business Finland arvioi hanketta liiketoiminnan uudistumisen ja kansainvälisen kilpailuedun näkökulmasta. Selkeästi rajattu, mitattava tekoälyhanke etenee hakuprosessissa nopeammin kuin laaja visio, jota ei ole pilkottu konkreettisiin vaiheisiin.

Mistä tekoälyhanke kannattaa aloittaa ennen rahoitushakua?

Kannattaa aloittaa siitä prosessista, jossa data on jo olemassa mutta hajallaan eri järjestelmissä — CRM, ERP, dokumentit. Master Layer on datapohjakerros, joka yhdistää yrityksen olemassa olevat järjestelmät turvallisesti tekoälyn käytettäväksi. Tämä vaihe tuottaa itsenäistä arvoa jo ennen kuin varsinaista AI-agenttia rakennetaan, ja se on myös konkreettinen, rahoituskelpoinen kehitysaskel, jota vasten Business Finland -hakemus on helpompi perustella kuin abstrakti tekoälyvisio. Aiheesta lisää artikkelissa Miksi tekoäly ei toimi, jos yrityksen data on hajallaan?

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko de minimis -tukea saada useammalta taholta samanaikaisesti?

Kyllä, mutta kaikkien myöntäjien — kuntien, Finnveran, ministeriöiden ja Business Finlandin — tuet lasketaan yhteen samalla kolmen vuoden jaksolla. Yrityksen on itse ilmoitettava aiemmin saamansa tuet uutta hakiessaan, jotta 300 000 euron kokonaisraja ei ylity.

Lasketaanko konserniyhtiöiden tuet yhteen?

Kyllä. Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville suomalaisille yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen yhtenä kokonaisuutena, ei erikseen per yhtiö. Tämä on tärkeä huomioida, jos kasvuyrityksellä on useita tytäryhtiöitä tai liiketoimintayksiköitä, jotka hakevat tukea rinnakkain.

Sopiiko de minimis -tuki isolle tekoälyhankkeelle?

300 000 euron kolmen vuoden katto tekee de minimis -tuesta rajallisen vaihtoehdon laajaan hankkeeseen. Tällöin kannattaa selvittää, sopiiko hanke paremmin Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoituksen piiriin, jota myönnetään usein yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (GBER) alla eri, hankekohtaisin ehdoin.

Miksi tekoälyhankkeen rahoitushakemus kaatuu usein?

Yleisin syy ei ole raha vaan valmistelun puute: hanketta ei ole rajattu konkreettiseksi, mitattavaksi kokonaisuudeksi, tai yritys ei ole seurannut aiemmin saatua de minimis -tukea. Selkeä kartoitus siitä, missä tekoäly tuottaa arvoa euroissa, nopeuttaa hakuprosessia merkittävästi enemmän kuin pelkkä lomakkeen täyttäminen.

Seuraava askel

Rahoitusmuodon valinta on toissijainen kysymys siihen verrattuna, että tiedät tarkalleen, mihin tekoälyä kannattaa yrityksessäsi kohdistaa. Varaa maksuton tapaaminen ja käy läpi, mistä tekoälyhankkeesi kannattaa aloittaa ennen rahoitushakua.

Valmis keskustelemaan tekoälystä?

Varaa ilmainen strategiapuhelu AIMASTERin kanssa.

Varaa tapaaminen
AIMASTER

Liiketoimintalähtöinen teknologiakumppani tekoälymurroksessa

AIMASTER on suomalainen tekoälyyritys Seinäjoelta. Palvelemme valtakunnallisesti koko Suomessa.

Sivut

  • Etusivu
  • Tuotteet
  • Töitämme
  • Tiimi
  • UKK
  • Artikkelit
  • Yhteystiedot
  • Ilmainen Master Mind analyysi

Tuotteet

  • Master Plan
  • Master Layer
  • Master Mind

Yhteystiedot

Mikael Ahonen

Mikael yhdistää kaupallisen ajattelun ja pitkän käytännön kokemuksen tekoälystä jo ajalta ennen ChatGPT:n käynnistämää tekoälybuumia. Hän on työskennellyt muun muassa Skenario Labsilla myyntijohtajana ja auttaa asiakkaita tunnistamaan AI-ratkaisut, joilla on aidosti mitattava vaikutus liiketoimintaan.

mikael.ahonen@aimaster.fi
+358 40 8389499

Petri Mannonen

Petri on kokenut yritysjohtaja, joka on ollut johtamassa suuria yrityksiä merkittävien teknologiamurrosten läpi. Hän on nähnyt läheltä TV- ja musiikkialan digitalisoitumisen ensin Viasatilla ja myöhemmin Universal Musicilla. AIMASTERilla Petri vastaa strategisesta suunnasta ja varmistaa, että tekoälyratkaisut kytkeytyvät asiakkaiden kasvuun ja liiketoiminnan muutokseen.

petri.mannonen@aimaster.fi
+358 45 6365213

Veikko Laitinen

Veikko johtaa AIMASTERIN tekoäly- ja teknologia-arkkitehtuuria. Hänen ensikosketuksensa tekoälyyn tuli jo vuonna 2021, kun hän oli mukana kehittämässä tuotannon suunnitteluun rakennettua Skyplanner-tekoälysovellusta. AIMASTERilla Veikko suunnittelee ja rakentaa AI-agentteja, automaatioita ja integraatioita, jotka toimivat käytännössä ja skaalautuvat luotettavasti.

veikko.laitinen@aimaster.fi
+358 40 7193838
Ota yhteyttä

© 2026 AIMASTER Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietosuoja ja evasteet