38 % suomalaisyrityksistä käyttää tekoälyä, suuryrityksistä 68 % – näin kasvuyritys kuroo kuilun kiinni

38 prosenttia suomalaisista yrityksistä käytti tekoälyä keväällä 2025. Osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä edellisvuodesta (Tilastokeskus, 2025). Luku piilottaa ison kuilun: yli 100 hengen suuryrityksistä tekoälyä käytti jo 68 prosenttia.

Tieto- ja viestintäalalla osuus oli 80 prosenttia. Keskisuurella kasvuyrityksellä tilanne on toinen. Ei ole dedikoitua data-tiimiä, eikä budjettia kokeiluihin, jotka saavat epäonnistua ilman että kukaan menettää yöuniaan.

Kasvuyrityksen johto ei osta teknologiaa. Se ostaa säästettyä aikaa, uutta myyntiä ja kilpailuetua. Jos tekoäly ei näy tuloksissa vuoden sisällä, hanke ei etene seuraavaan vaiheeseen. Tämä artikkeli käy läpi, mistä kuilu johtuu ja miten kasvuyritys kuroo sen kiinni.

Miksi keskisuuret kasvuyritykset jäävät tekoälyssä jälkeen?

Keskisuuri kasvuyritys jää jälkeen, koska sillä ei ole suuryrityksen kaltaista dedikoitua data- tai tekoälytiimiä. Data on hajallaan CRM:ssä, ERP:ssä ja Excel-tiedostoissa. Tilastokeskuksen (2025) mukaan 45 prosenttia yrityksistä teki data-analytiikkaa, mutta vain 36 prosentissa sen teki oma henkilöstö.

Lopuissa analytiikka ostettiin ulkoa tai se jäi tekemättä kokonaan. Sama pätee tekoälyyn: kokeilu jää yksittäisen työntekijän aloitteeksi, kun kukaan ei omista sen viemistä tuotantoon. Myyntijohtaja kuulee kilpailijan käyttävän tekoälyä tarjouslaskennassa, mutta oma CRM-data on liian sekavaa minkään agentin syötteeksi.

Osaamisen puute ei ole ainoa syy. Yhtä usein kyse on siitä, että kokeilu jää irralliseksi hankkeeksi vailla omistajaa ja aikataulua. Suuryrityksellä on resursseja viedä epäonnistunutkin kokeilu loppuun asti. Kasvuyrityksellä ei tavallisesti ole.

Mitä suuryritykset tekevät toisin kuin kasvuyritykset?

Suuryritykset rakentavat tekoälyn valmiin perustan päälle. Tilastokeskuksen (2025) mukaan 79 prosenttia yrityksistä käytti pilvipalveluita ja 58 prosenttia toiminnanohjausjärjestelmää (ERP). Suuryrityksissä näitä ei tarvitse rakentaa – ne ovat jo käytössä.

Perusta on kunnossa ennen kuin agenttia yritetään rakentaa. Kasvuyrityksen ei tarvitse kopioida suuryrityksen organisaatiota tai budjettia. Se tarvitsee oikean järjestyksen: ensin data kuntoon, sitten agentti sen päälle.

Miten kasvuyritys kuroo tekoälykuilun kiinni käytännössä?

Kasvuyritys ei tarvitse suuryrityksen kokoista tekoälytiimiä. Se tarvitsee kolme vaihetta oikeassa järjestyksessä: kartoitus, datan yhdistäminen ja agentin rakentaminen. Jokainen vaihe tuottaa itsenäistä arvoa, vaikka seuraavaan vaiheeseen ei siirryttäisi heti.

Master Plan on tekoälystrategiasprintti, joka kartoittaa, missä tekoäly tuottaa yrityksellesi eniten arvoa – euroissa mitattuna. Se vastaa kysymykseen, jota suuryritys ei enää joudu kysymään: mistä aloitetaan.

Master Layer on datapohjakerros, joka yhdistää yrityksen olemassa olevat järjestelmät – CRM, ERP, dokumentit – turvallisesti tekoälyn käytettäväksi. Tämä vaihe korjaa juuri sen ongelman, joka pitää kasvuyritykset 38 prosentin joukossa suuryritysten 68 prosentin sijaan.

Master Mind on AI-agenttien kokonaisuus, joka toimii Master Layerin datan päällä ja hoitaa liiketoimintaprosesseja itsenäisesti. Räätälöidyt ratkaisut toteutetaan ketterällä sprinttimallilla: yksi sprintti on 3 kehityspäivää. Ensimmäiset tulokset syntyvät viikoissa, ei kuukausien suunnittelun jälkeen.

Sama järjestys näkyy siinä, miksi tekoälyjohtajuus kasvuyrityksessä ratkaisee hankkeen etenemisen. Kuilu ei kapene ostamalla lisää työkaluja. Se kapenee, kun joku organisaatiossa omistaa päätöksen viedä tekoäly tuotantoon asti.

AIMASTERin toteuttama Aini-tekoälyapulainen Jaajo Linnonmaalle on esimerkki tuotantokäytössä olevasta ratkaisusta, joka rakennettiin sprinttimallilla ilman kuukausien suunnitteluvaihetta. Se osoittaa, että sprinttimalli toimii myös kasvuyrityksen mittakaavassa – ei vain suuryrityksen resursseilla.

Kuinka moni suomalaisyritys käyttää tekoälyä vuonna 2025?

38 prosenttia suomalaisista yrityksistä käytti tekoälyä keväällä 2025, kasvua 14 prosenttiyksikköä edellisvuodesta (Tilastokeskus, 2025). Yli 100 hengen yrityksissä osuus oli 68 prosenttia ja tieto- ja viestintäalalla 80 prosenttia. Kasvu on nopeaa, mutta kokoluokkien välinen ero on yhä suuri.

Miksi tekoälyn käyttö keskittyy suuriin yrityksiin?

Suuryrityksillä on valmiiksi pilvipalvelut, ERP- ja CRM-järjestelmät sekä oma data-tiimi. Agentin rakentaminen vaatii niille vain yhden lisäkerroksen valmiin perustan päälle. Kasvuyrityksessä samat palikat pitää usein rakentaa ensin, mikä hidastaa käyttöönottoa.

Mistä kasvuyrityksen kannattaa aloittaa tekoälyn käyttöönotto?

Aloita kartoituksesta, joka näyttää euroissa, missä prosessissa tekoäly tuottaa eniten arvoa. Tämä vaihe on tuotteistettu nimellä Master Plan. Vasta kartoituksen jälkeen kannattaa yhdistää data ja rakentaa ensimmäinen agentti.

Kauanko tekoälyagentin käyttöönotto kestää kasvuyrityksessä?

Kehitys etenee 3 päivän sprinteissä, ja ensimmäiset tulokset syntyvät viikoissa. Kokonaisaikataulu riippuu siitä, kuinka moni järjestelmä pitää yhdistää Master Layerin kautta. Sprinttimalli tekee aikataulusta ennakoitavan alusta asti.

Mitä tekoälyn käyttöönotto maksaa kasvuyritykselle?

Kustannus riippuu laajuudesta ja siitä, kuinka moni järjestelmä pitää yhdistää. Sprinttimalli tekee kustannuksesta ennakoitavan, koska laskutus tapahtuu valmiista 3 päivän sprinteistä. Ensimmäinen askel on kartoittaa, missä tekoäly tuottaa eniten – se määrää budjetin, ei toisinpäin.

Kuilu suuryritysten ja kasvuyritysten välillä ei kapene odottamalla. Se kapenee, kun kartoitus tehdään ja data saadaan tekoälyn käyttöön. Varaa ilmainen Master Mind -analyysi ja selvitä, missä tekoäly tuottaa juuri sinun yritykselläsi eniten arvoa.